Bockin talo eli Vanha Raatihuone
 Aleksanterinkatu
20
Leijona-korttelin vanhin talo on kauppias ja raatimies Gustav
Johan Bockin rakennuttama ja se valmistui 1763. Suurkadun
eli nykyisin Aleksanterinkadun varrella sijainneen päärakennuksen
lisäksi rakennettiin poikkikadun, nykyisin katariinankadun,
suuntainen sivurakennus. Yksi tontille 1800-luvulla rakennetuista
sivurakennuksista oli kivinen piharakennus, jonka sivusiipi
rajoittui Katariinankatuun.
Alun perin kaksikerroksisen talon toisessa kerroksessa sijaitsivat
Bockin perheen asuinhuoneet sekä seurustelutiloja, joita myös
vuokrattiin. Komeassa talossa vastaanotettiin myös kaupungin
arvovieraita. Perimätiedon mukaan Ruotsin kuninkaat Kustaa
III ja Kustaa IV Adolf nauttivat talon vieraanvaraisuudesta
Helsingissä käydessään. Bockin suvulta talo siirtyi 1801 Ruotsin
valtiolle.
Kenraalikuvernöörin virkatalo
Suomen sodan seurauksena Suomesta tuli autonominen suuriruhtinaskunta
Venäjän yhteyteen vuosiksi 1809-1917. Venäjän keisarin toiveiden
mukaisesti suuriruhtinaskunnan pääkaupungille luotiin näyttävät
puitteet.
Osana valtaisaa Helsingin keskustan uutta suunnitelmaa vanha
Bockin talo päätettiin korjata perusteellisesti. Talon asujaimisto
oli vaihtunut jo Suomen sodan aikana, ja siellä majoittui
1808 venäläisen varuskunnan esikunta. Vuosina 1816-1819 taloon
rakennettiin C.L. Engelin suunnittelema kolmas kerros. Lisäksi
Engel laajensi taloa rakennuttamalla siipirakennuksen, johon
tuli juhlasali orkesterilehtereineen. Talon Senaatintorille
avautuvaan päätyyn Engel suunnitteli joonialaista temppelipäätyä
muistuttavan keskirisaliitin pylväineen ja parvekkeineen.
Juhlasalisiiven salit maalattiin vahvoin värein ja koristeltiin
taidokkain seinämaalauksin ja kipsiornamentein. Muutostöiden
yhteydessä Katariinankadun puoleisten sivurakennusten julkisivut
muutettiin uusklassisiksi.
 Bockin
talo toimi lähes parinkymmenen vuoden ajan kenraalikuvernöörien
virkatalona, ja siellä vieraili korkea-arvoisia vieraita.
Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I majoittui
talossa 1819. Bockin talon parvekkeella hän vastaanotti Senaatintorille
saapuneiden Helsinkiläisten suosionosoitukset ja tervehdykset.
Myöhemmin talossa vieraili myös keisari Nikolai I.
Kenraalikuvernöörit muuttivat Eteläesplanadin
varrelle valmistuneeseen uuteen taloonsa, nykyiseen valtioneuvoston
juhlahuoneistoon 1838. Bockin talosta tuli kaupungin raatihuone.
Tällöin siihen muuttivat kaupungin raastuvanoikeus,
huutokauppakamari ja vankila. Katariinankadun puoleisessa
siipirakennuksessa toimivat 1800-luvulla poliisivartiokonttori
ja salapoliisin toimisto ja siellä oli myös kaupunginvankilan
miesvankien tiloja.
 Talon
juhlasalissa, jota nykyään kutsutaan empiresaliksi,
kokoontui Helsingin kaupunginvaltuusto ensimmäiseen istuntoonsa
1875 senaattori Leo Mechelinin johdolla.
Raastupa ja maistraatti toimivat Bockin talossa 1913-1985.
Peruskorjauksessa 1985-1988 talo palautettiin huonejaoltaan
ja väritykseltään C.L.Engelin aikaiseen asuun.
Empiresali on Helsingin kauneimpia saleja. 1988 entisöity
sali on sävytetty vaalean vihreäksi. Katon kipsiornamentit
on korjattu alkuperäiseen asuun ja salin seinille ripustettujen
muotokuvien joukossa on mm. Albert Edelfeltin maalaama senaattori
Leo Mechelinin muotokuva. Helsingin kaupunki vastaanottaa
ja kestitsee vieraitaan empiresalissa ja Bockin talon muissa
juhlatiloissa. Edustustilojen lisäksi Bockin talossa
sijaitsevat nykyisin kaupunginvaltuuston valtuustoryhmien
kokous- ja vastaanottohuoneet sekä kaupunginkanslian
tiedotustoimisto.
 Kuvat:
- Bockin talo (Valokuva Ilari Järvinen/ Museokuva) Helsingin
kaupunginmuseo
- Magnus von Wright: Kylmä talviaamu Helsingissä, 1846 Helsingin
kaupunginmuseo
- Empiresali (Valokuva: Ilari Järvinen/ Museokuva) Helsingin
kaupunginmuseo
- J.E.Lindh: C.L.Engel (Kuva: Jan Alanco) Helsingin kaupunginmuseo
Paluu Leijonakortteli-sivulle
Sivun alkuun
|
Panoraamakierros
