Esplanadi ja Leijona-korttelin
keisarilliset kadut
 Leijona-korttelin
lähistölle suunnitellun puistovyöhykkeen nimeksi
annettiin Esplanaden vuonna 1820. Muutamien nimenmuutosvaiheiden
jälkeen myös katu, jonka varrella on Helsingin kaupungintalon
pääsisäänkäynti, sai nykyisen muotonsa
Pohjoisesplanadi.
1800-luvulla oli luonnollista, että nuoren suuriruhtinaskunnan
pääkaupungissa monet kadut nimettiin hallitsijahuoneen
jäsenten mukaan. Näin myös Aleksanterinkatu,
joka Ruotsinvallan aikana oli ensin Suurkatu ja sittemmin
Kuninkaankatu, sekä Sofiankatu ja Katariinankatu ovat
saaneet nimensä Venäjän keisariperheen jäseniltä.
Aleksanteri I tosin kieltäytyi ensimmäisestä
nimikkokatuehdotuksesta. Hän antoi itse Helsingissä
vieraillessaan tälle ehdotetulle kadulle nimen Unioninkatu,
jotta se muistuttaisi Suomen ja Venäjän liitosta.
Niinpä keisari, joka oli korottanut Helsingin pääkaupungiksi
ja toiminut myötämielisenä Helsingin kehittäjänä,
sai nimikkokadun vasta 1833, joitakin vuosia kuolemansa jälkeen.
Nimi viittaa myös kadun varrella sijaitsevaan Helsingin
yliopistoon, joka silloin oli nimeltään Keisarillinen
Aleksanterin Yliopisto.
Sofiankatu on nimetty Aleksanteri I:n äidin, Maria Feodorovnan
mukaan. Hän oli syntyjään Württembergin
prinsessa Sofia Dorotea Augusta. Nykyinen Sofiankatu on katumuseo,
jota pitkin voi edetä Helsingin historian vaiheita Ruotsin
vallan ajalta tähän päivään asti.
Samoin kuin Sofiankatu, myös Katariinankatu sai nykyisen
nimensä 1820-luvulla. Varmaa tietoa siitä, kenen
nimikkokaduksi pieni sivukatu nimettiin, ei kuitenkaan ole.
Katariina II (Katariina Suuri) oli keisari Aleksanteri I:n
isoäiti, jolle nuori pojanpoika oli hyvin läheinen.
Aleksanterilla oli myös Katariina-niminen sisar, suuriruhtinatar
Katariina.
Kuvat:
Sofian päivän juhlaa
Sofiankadulla, Helsingin kaupunginmuseo
Paluu Leijonakortteli-sivulle
Sivun alkuun
|
Panoraamakierros
