Kaisaniemi
 Helsingin
vanhin puisto Kaisaniemi rakennettiin 1800 -luvun alussa.
Kaisaniemeä nimitettiin tuolloin ”yleiseksi kävelypaikaksi”
tai ”seurapuutarhaksi”. Puisto saavutti pian helsinkiläisten
suosion. Vuonna 1829 päätettiin luovuttaa puiston koillisosa
yliopistolle kasvitieteelliseksi puutarhaksi. Kasvitieteellisen
puutarhan vanhin kasvihuone on vuonna 1889 valmistunut, arkkitehti
Gustaf Nyströmin suunnittelema Palmuhuone.
Vuonna 1884 puiston länsiosaan tasoitettiin peli- ja leikkikenttä,
lajissaan maan ensimmäinen. Tuohon aikaan puisto oli vielä
kotoisan idyllinen kävely- ja piknikpaikka. Vuonna 1925 kaupunginvaltuusto
hyväksyi suunnitelman, jonka perusteella kulunut huonokuntoinen
puisto lopulta uudistettiin osapuilleen nykyiseen muotoonsa.
Tällöin puistoon rakennettiin myös vesiallas entisen luonnonlammen
paikalle.
 Vuonna
1827 alkoi Catharina "Kaisa" Wahllund pitää kahvibuffettia
Kaisaniemen puistossa, joka tuolloin tunnettiin vielä nimellä
Seurapuisto. Koska mamselli Wahllundin kahvibuffetti saavutti
suuren yleisön suosion, päätti Kaisa Wahllund ryhtyä toteuttamaan
unelmaansa rakentaa puistoon aivan oikea ravintola. Ravintola
Kaisaniemi saavutti myös yleisön suosion ja useat maamme 1800-luvun
suurmiehet olivat sen asiakkaina. Esimerkiksi Suomen omaa
rahaa suunnitteleva valiokunta kokoontui J.V. Snellmanin johdolla
Kaisaniemessä. Usein nähtyjä vieraita olivat mm. kansallisrunoilija
J.L. Runeberg sekä kirjailijat Eino Leino ja Zachris Topelius.
Myös marsalkka Mannerheim kuului ravintolan asiakaskuntaan.
Nykyisessä Marskin kabinetissa on yhä edelleen niin sanottu
Marskin salaovi, josta Mannerheim muiden vieraiden huomaamatta
saattoi saapua ravintolaan nauttiakseen illallisen seurueensa
kanssa ja poistua salaa aterian jälkeen.
 Kaisaniemessä
elvytettiin Turun akatemian vanha perinne, jonka mukaan kevättä
on tervehdittävä ylioppilaiden laululla. Kun keisari oli kieltänyt
vanhat vappujuhlat, alkoivat ylioppilaat juhlia toukokuun
1. päivää Kaisan syntymäpäivänä. Kaisalle laulettiin ja vanha
perinne jatkuu vielä nykyisinkin. Suuren kieliriidan seurauksena
ylioppilaslaulajat erosivat toisistaan, ja suomenkieliset
siirtyivät ottamaan vappua vastaan ensin Alppilan ravintolaan
ja hieman myöhemmin Ullanlinnaan. Ruotsinkieliset ylioppilaat
kokoontuvat yhä edelleen Kaisaniemen puistoon viettämään vappujuhlaansa.
Valokuvat:
- Kasvitieteellisen puutarhan vanhin kasvihuone on vuodelta
1889 ja se on arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnittelema.
Kahta kotkaa esittävä pronssinen patsas on Bertel
Nilssonin tekemä ja se valmistui vuonna 1913.
Valokuvaaja: Mika Lappalainen, Helsingin kaupunginkanslian
tiedotustoimisto.
- Kaisaniemen puisto kuvattuna 6.5.2002. valok. M.L.
-Ylioppilaiden vappujuhlaa Kaisaniemessä.
Valokuva: Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkisto.
Sivun alkuun
|
Panoraamakierros
