Leijonakortteli
Leijonakortteli: kaupungintalo,
Bockin talo eli Vanha Raatihuone,
Burtz ja Hellenius,
keisarilliset kadut,
kaupungintalon taideteokset
Helsingin kaupungintalokortteli Leijona sijaitsee Senaatintorin,
Kauppatorin, Katariinankadun ja Sofiankadun rajaamalla alueella
Helsingin empire-keskustassa. Korttelin rakennukset ovat nykyään
muutamia liikehuoneistoja lukuun ottamatta Helsingin kaupungin
hallinnon toimisto- ja edustustiloja.
Leijona-korttelin Kauppatorin puoleista sivua hallitsee Helsingin
kaupungintalon siniharmaa julkisivu. Korttelin pohjoislaidalla
Senaatintorin reunalla sijaitsevat korttelin vanhimmat rakennukset,
1700-luvulla rakennetut Bockin, Burtzin ja Helleniuksen kauppiastalot.
Keskelle korttelia rakennetussa uudisrakennuksessa työskentelee
Helsingin kaupunginvaltuusto. Nykyisen muotonsa Leijona-kortteli
sai, kun tulipalossa 1808 pahoin vaurioitunutta kaupunkia
alettiin rakentaa uudelleen. Se tapahtui 1812 vahvistetun,
valtioneuvos J. A. Ehrenströmin asemakaavan mukaisesti
Helsingin tultua Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi.
Korttelin arkkitehdeistä nimekkäin oli Carl Ludvig
Engel, joka sai suunniteltavakseen Helsingin uudet julkiset
rakennukset.
1900-luvun alkuvuosiin saakka Leijona-kortteli lähialueineen
oli kaupankäynnin ja seuraelämän keskus. Hotelli
Seurahuone, samoin kuin kauppiaiden liikehuoneistoina ja varakkaiden
porvareiden asuintaloina palvelleet rakennukset ovat aikojen
kuluessa ja uusien käyttötarpeiden vaatimusten vuoksi
kokeneet monia muutoksia. Vanhojen kauppiastalojen julkisivuja
muutettiin C.L.Engelin suunnitelmien mukaisesti empire-tyylisiksi,
ja rakennuksia korotettiin kerroksella. Suurimmat muutoksensa
Leijona-kortteli koki professori Aarno Ruusuvuoren johdolla
tehdyissä perusteellisissa muutostöissä 1965-1970
ja 1985-1988.
 Helsingin
tultua pääkaupungiksi 1812 kaupunkia alettiin rakentaa
ja laajentaa. Katujen ja kortteleiden nimeäminen
tuli ajankohtaiseksi, sillä yksistään
jo palovakuutus vaati nimet
näkyviin katujen kulmiin ja portteihin. Nimenantajana
oli useimmiten Helsingin kaupungin kaupunkimittausosasto ja
nimet valittiin eläin- ja kasvikunnasta. Leijona-korttelin
naapureina ovat Elefantti ja Senaatti. Korttelinimiä
käytettiin 1800-luvulla yleisesti myös asukkaiden
keskuudessa, mutta ne alkoivat jäädä vuosisadan
loppupuolella pois käytöstä.
Kirjallisuutta: Kaupungin Leijona-sydän, Narinkka 1998.
Helsingin kaupunginmuseon vuosikirja. Jyväskylä
1998 Helsingin kadunnimet. Helsingin kaupungin julkaisuja.
Helsinki 1999 Asiantuntijat: Tutkija, FT Kerttuli Wessman,
Helsingin kaupunginmuseo, Erikoistutkija, Huk Martti Helminen,
Helsingin kaupunginarkisto.
http://www.hel.fi/kkansl/kaupungintalo.htm
Kuvat:
- Aksonometrinen korttelikartta Helsinki Arena 2000 -kaupunkimallista.
- Leijona-reliefi Katariinankadulla (Valokuva: Esko Toivari)
Helsingin kaupunginmuseo
Sivun alkuun
|
Panoraamakierros
