Observatorio ja Tähtitorninmäki
Suomen ensimmäinen observatorio valmistui Turkuun 1819. Vuoden
1827 syyskuussa Turussa riehuneen suuren tulipalon jälkeen
keisari määräsi, että yliopisto on siirrettävä Turusta Helsinkiin.
Myös observatorio määrättiin siirrettäväksi yliopiston mukana.
Observaattori Friedrich Wilhelm August Argelander kävi etsimässä
observatoriolle sopivaa paikkaa. Argelander ehdotti siirtokomitealle
kaupungin eteläpuolella sijaitsevaa paljasta ja varsin yksinäistä
Ulricasborgin vuorta. Komitea yhtyi käsitykseen ja huomautti
että rakennuksesta tulisi siinä paikassa myös Helsingin kaupungin
mainio koristus.
Keisari Nikolai I teki päätöksen observatorion rakentamisesta
ja suunnittelutehtävä annettiin saksalaissyntyiselle arkkitehti
Carl Ludvig Engelille, jonka työtä ovat lukuisat Helsingin
keskeiset julkiset rakennukset. Kun Helsingin observatorio
valmistui vuonna 1834, se oli eräs aikakautensa tarkoituksenmukaisimmista
ja parhaiten varustetuista observatorioista.
Observatorion mäen nimi oli alunperin Kasaberget eli Roihuvuori.
Nimi johtui siitä, että mäellä poltettiin vihollisesta varoittavia
merkkitulia. Merkkitulia käytettiin viimeistä kertaa 1700-luvun
alussa Isonvihan aikana. Viaporin suunnittelija ja rakennuttaja
Augustin Ehrensvärdin 1747 laatiman linnoitussuunnitelman
mukaan piti tälle kalliolle rakentaa pieni linnoitus. Se sai
nimekseen Ulricasborg kuningatar Ulrika Eleonoran (1688-1741)
mukaan. Nimi elää vielä tänäänkin kaupupunginosan nimenä Ullanlinna
(Ulrikasborg).
Observatorion valmistuttua vuonna 1834 alettiin mäestä pian
käyttää nimitystä Observatorieberget. Vuodelta 1866 olevassa
kartassa seudun nimenä oli Ullaporinvuoret (Ulrikasborgsbergen)
ja Observatorio suomeksi Tähtitutkimo. 1880-luvulla suomenkielisenä
nimityksenä oli Ulrikaporinvuoret. Vuonna viralliseksi 1928
nimeksi muutettiin Tähtitorninvuori (Observatorieberget).
Viimemainittu on edelleen virallisesti voimassa, mutta helsinkiläisten
suussa suomenkieliseksi nimeksi on vakiintunut Tähtitorninmäki.
Tähtitorninmäki oli alunperin paljas kallio, jolta
observatorio näkyi laajalti ympäristöön.
1860-luvun lopun pahoina katovuosina aloitettiin hätäaputöinä
siihen saakka luonnonvaraisen kallion istutustyöt. Mäelle
kuljetettiin valtavat määrät multaa. Kaupunginpuutarhuri
S. Olsson teki istutussuunnitelman, ja työt aloitettiin
1890. Tähtitorninmäki oli tuon ajan suurin puistotyö
ja se valmistui 1903. Vuonna 1898 Tähtitorninmäen
aukiolle pystytettiin Robert Stigellin veistos Haaksirikkoiset.
Tähtitorninmäelle on kaavailtu monta muutakin käyttöä.
1800-luvun lopulla Tähtitorninmäelle suunniteltiin
säätytaloa ja vuoden 1906 eduskuntauudistuksen jälkeen
eduskuntataloa. Eduskuntataloa varten järjestettiin 1907
arkkitehtikilpailu, jonka voitti Eliel Saarinen. Suunnitelma
eduskunnan sijoittamisesta Tähtitorninmäelle raukesi
1920-luvulla, kun eduskuntatalo päätettiin rakentaa
nykyiselle paikalleen Töölöön.
Lisätietoja Observatoriosta
http://www.astro.helsinki.fi/
Lisätietoja Haaksirikkoiset -veistoksesta
http://www.taidemuseo.hel.fi/
Valokuvat:
-Arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnittelema kaksoisrefraktorin
torni, kuvattu 2002. Valokuvaaja: Mika Lappalainen, Helsingin
kaupunginkanslian tiedotustoimisto.
-Tähtitorninvuoren päänäkymä pohjoiseen
keskustan ja Kauppatorin suuntaan n. 1900, etualalla suuri
kuvioistutus.
Kuva: Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkisto
- Näkymä Tähtitorninmäeltä keskustaan
vuonna 2002.
Valokuvaaja: Mika Lappalainen, Helsingin kaupunginkanslian
tiedotustoimisto.
Sivun alkuun
|
Panoraamakierros
