Vanha kirkko ja ympäröivä hautausmaa
Vanha kirkko on Helsingin nykyisistä kirkoista iäkkäin. Kirkon
on suunnitellut arkkitehti Carl Ludvig Engel ja se vihittiin
käyttöön 17.12.1826. Paikkoja kirkossa on 1200.
Kirkon rakentamiseen ryhdyttiin, koska Senaatintorin paikalla
sijainneen Ulrika Eleonoran kirkon oli väistyttävä uuden torin
tieltä. Kirkko rakennettiin puusta, koska se oli tarkoitettu
väliaikaiseksi. Koska Tuomiokirkon (alkuaan Nikolainkirkon)
rakentaminen kesti parikymmentä vuotta ja se vihittiin käyttöön
vasta vuonna 1852, oli kaupunki kasvanut niin paljon että
tarvittiin kaksi kirkkoa. Tästä johtui kirkon nimi Vanha kirkko.
Väliaikaisuus aiheutti myös sen, että kirkkoon ei hankittu
lainkaan kelloja. Vanhan kirkon valmistumista seuraavana vuonna
kirkonkokous päätti, että Ulrika Eleonoran kirkko puretaan
ja irtaimisto myydään huutokaupalla. Saarnatuoli, penkit,
kattokruunut, alttarikehys ja urut siirrettiin Vanhaan kirkkoon.
Näistä on jäljellä vain saarnatuoli.
Alun perin kirkossa oli alttaritaulun paikalla Engelin suunnittelema
puinen kullattu risti taivaansinisellä pohjalla. Vuonna 1854
kirkkoon saatiin hovimaalari Robert Wilhelm Ekmanin alttaritaulu
"Jeesus siunaa lapsia". Maalaus oli alun perin tarkoitettu
Tuomiokirkkoon, mutta keisarin edustajan mielestä maalaus
ei sopinut sinne, minkä vuoksi se sijoitettiin vaatimattomampaan
Vanhaan kirkkoon.
 Vanhaa
kirkkoa ympäröi hautausmaa, jonne on haudattu mm. vuoden 1710
ruttoepidemian uhreja. Tämän johdosta puisto on saanut kansan
suussa nimen Ruttopuisto. Puiston säilyneet vanhat 48 hautamuistomerkkiä
ovat vuosilta 1790 –1829. Merkittäviä hautamuistomerkkejä
ovat C.L. Engelin suunnittelema Johan Sederholmin hautakappeli
ja J. A. Ehrenströmin suunnittelema kenraali Reuterskiöldin
hautamuistomerkki Lönnrotinkadun ja Yrjönkadun kulmauksessa.
Vuoden 1829 jälkeen puistossa ei ole suoritettu hautauksia
lukuun ottamatta Helsingin valtauksessa huhtikuussa 1918 kaatuneita.
Valkoisen armeijan ja saksalaisten sotilaiden yhteishautojen
tummagraniittiset muistomerkit sijaitsevat puiston Bulevardin
puoleisella reunalla. Viimeisin hautaus tapahtui v. 1919,
jolloin Viron vapaussodassa kaatuneiden suomalaisten vapaaehtoisten
yhteishauta sijoitettiin puiston Yrjönkadun puoleiselle sivustalle.
Hautaa koristaa punagraniittinen muistomerkki jossa on Viron
vapaudenristi.
1800-luvun alkupuolella puistoa ympäröi aita. Bulevardin
varteen rakennettiin vuonna 1828 C.L. Engelin suunnittelema
portti.
http://www.helsinginseurakuntayhtyma.fi/
Valokuvat:
- Vanha kirkko Kuva: Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkisto
- Vanha kirkko puistoineen kuvattuna keväisessä vihertyvässä
luonnossa. Valokuvaaja: Mika Lappalainen, Helsingin kaupunginkanslian
tiedotustoimisto.
Sivun alkuun
|
Panoraamakierros
