Yliopiston päärakennus
Helsingin yliopiston historia saa alkunsa Kuninkaallisen
Turun akatemian perustamisesta vuonna 1640. Kuningatar Kristiinan
holhoojahallituksen allekirjoittama akatemian perustamiskirja
on päivätty 26. maaliskuuta 1640.
Vuoden 1827 syyskuun alussa riehunut tulipalo tuhosi suurimman
osan Turun kaupungista ja aiheutti myös akatemialle mittavia
tuhoja. Keisari Nikolai I:n lokakuussa vuonna 1827 antamalla
käskyllä määrättiin yliopisto muuttamaan
Helsinkiin, josta oli tullut pääkaupunki vuonna
1812. Yliopiston viralliseksi nimeksi tuli “ Keisarillinen
Aleksanterin-Yliopisto Suomessa“. Turun palosta pelastuivat
muun muassa katederi ja koristeelliset ovet, jotka siirrettiin
Helsinkiin. Ne kuuluvat edelleenkin yliopiston juhlasalin
varustukseen.
 Yliopisto
sai 1832 päärakennukselleen tilat pääkaupungin
keskeisimmältä paikalta, Senaatintorin laidalta,
ja pian valmistuivat myös muut toimitilat, kuten yliopiston
kirjaston päärakennus, observatorio ja klinikat.
Keisarin nimittämän yliopiston rakennuskomitean
puheenjohtajana toimi arkkitehti Carl Ludvig Engel (1778-1840),
jonka käsialaa ovat päärakennuksen ja kirjaston
lisäksi myös monet muut yliopiston rakennukset.
Yliopiston alkuperäinen opetuskieli oli latina. Ruotsi
syrjäytti vähitellen latinan opetuskielenä.
Suomen kielen asema opetuksen ja tutkimuksen kielenä
alkoi vahvistua vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen.
Suomen kielen professuuri perustettiin 1850. Ensimmäinen
suomenkielinen väitöskirja esitettiin vuonna 1858.
1800-luvun jälkipuoliskolla yliopisto avautui myös
naisille. Ensimmäinen naisopiskelija merkittiin yliopiston
matrikkeliin merkittiin vuonna 1870 ja ensimmäinen naispuolinen
tohtori teki väitöskirjansa vuonna 1896 lääketieteen
alalta.
Suomen itsenäistyttyä yliopiston viralliseksi nimeksi
tuli Helsingin yliopisto. Yliopisto oli perinteisesti nauttinut
laajasta itsehallinnosta. Voimassa olevassa Suomen hallitusmuodon
77 §:ssä pysytetään yliopiston itsehallinto-oikeus.
Kansleri edustaa yliopistoa suhteessa valtiovaltaan ja hänellä
on oikeus olla läsnä valtioneuvoston istunnoissa
käsiteltäessä yliopistoa koskevia asioita.
 Helmikuun
1944 ilmapommituksissa yliopiston päärakennus sai
osuman. Pommi ja sen sytyttämä tulipalo aiheuttivat
merkittäviä tuhoja etenkin juhlasalissa. Palossa
tuhoutui ja vaurioitui taideteoksia ja asiakirjoja. Yliopiston
päärakennusta ei palautettu täysin entiselleen,
vaan jälleenrakennusvaiheessa yliopiston juhlasalia laajennettiin.
Päärakennuksen Senaatintorin puoleinen osa ei siis
enää ole alkuperäisessä, Engelin suunnittelemassa
asussa. Korttelin toisella puolella, Fabianinkadun varrella
sijaitseva osa oli valmistunut jo ennen sotaa 1937. Arkkitehtina
oli J.S Sirén, joka on suunnitellut pääkaupunkiin
myös eduskuntatalon.
http://www.helsinki.fi/yliopisto/
Valokuvat:
- Keisari Aleksanteri II:n muistopatsaan paljastustilaisuus
Senaatintorilla 29.4.1894.
Kuva: Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkisto
- Yliopiston päärakennuksen sisäänkäynti
vuonna 2002
Valokuvaaja: Mika Lappalainen, Helsingin kaupunginkanslian
tiedotustoimisto.
- Toinen maailmansota, Suomen jatkosota, Helsingin yliopiston
pommitus 26.-27.3.1944, rikkoontunut julkisivu.
Valokuvaaja: Aavikko, Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkisto
Sivun alkuun
|
Panoraamakierros
