Valtioneuvoston linnan peruskorjauksen yhteydessä tehtiin arkeologiset kaivaukset. Kaivauksia tehtiin kahdessa vaiheessa vuosina 1993-94 ja 1995-96..

Kaivausalue sijaitsee kaupungin historiallisessa keskustassa. Kaupunkiasutus palautuu 1640-luvulle, jolloin Helsinki siirrettiin Vantaanjoen suulta nykyiselle paikalleen Vironniemelle.

Helsinki säilyi pikkukaupunkina aina 1700-luvun lopulle saakka. Rakennukset olivat valtaosin puisia ja kaupungin yleisilme oli hyvin kylämäinen. Tulipalot tuhosivat rakennuskantaa useaan otteeseen 1600- ja 1700-luvuilla. Vuonna 1808 tulipalo tuhosi kolmasosan kaupungista ja myös Goviniuksen tontti kuului tuhoutuneeseen alueeseen.

Kun Helsinki kohotettiin Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi vuonna 1812, aloitettiin kaupungissa laajamittainen uudisrakentaminen. Muutamassa vuosikymmenessä vanhat puurakennukset väistyivät uuden empirekeskustan tieltä.

Kaivausalueella sijaitsevat rakennukset kuuluivat 1800-luvun alkaessa kauppaneuvos Henrik Goviniukselle. Vuonna 1805 tontilla sijaitsi yhteensä 13 puista rakennusta. Kauppaneuvos myi tonttinsa 1812 uudelleenrakennuskomitealle ja paikalle rakennettiin massiivinen Senaatin linna.

Goviniuksen tontin rakennuksista ei ole säilynyt yhtään kuvaa. Digitaalinen mallinnus on tehty palovakuutusasiakirjojen pohjalta. Rakennusten kaikista ulkoisista yksityiskohdista ei ole tarkkoja tietoja, joten joissakin kohdin on päädytty ratkaisuihin, jotka ovat tyypillisiä aikakauden kaupunkirakentamiselle.