Kaivopuisto

Kaivopuiston rakentamisesta teki aloitteen kauppaneuvos, suurliikemies Henrik C. Borgström (1799-1883).
Hänen aloitteestaan perustettiin osakeyhtiö, joka rakennutti 1830-luvulla Kaivopuistoon kylpylän ja komean puiston.
Kaivopuiston kylpylän loistoaikaa oli 1840-luku, jolloin se oli erityisesti venäläisen ylimystön suosima kylpyläpaikka.

Kaivopuiston kylpylän suosio väheni 1850-luvulla. Ulkomaisia kylpyvieraita pelottivat muun muassa Helsingissä vuosina 1848 ja 1853 riehuneet koleraepidemiat ja Krimin sota.

Krimin sodan aikana 1855 tapahtunut Suomenlinnan pommitus vaurioitti kylpylärakennusta ja puistoa.
Kaivopuisto oli tuolloin osa Helsingin rantojen linnakeketjua, ja siellä sijaitsi kaksi tykistöpatteria. Elokuun kuudentena päivänä 1855 saapui brittiläinen laivasto Helsingin edustalle, ja seuraavana päivänä ranskalainen laivue, yhteensä yli 70 alusta.
Kaksi päivää myöhemmin alkoi englantilais-ranskalainen laivasto tulittaa Suomenlinnaa ja rannikon puolustuslaitteita, myös Kaivopuistoa jonne putosi useita ammuksia.
Seuraavana päivänä tulitus keskitettiin Suomenlinnaan. Uteliaat helsinkiläiset katselivat pommitusta ja sen aiheuttamia tulipaloja Tähtitorninmäen kallioilta. 11.8. tulitus lakkasi, ja 13.8. liittoutuneiden laivasto purjehti pois Helsingin edustalta.